Termejä, jotka tulevat joka tuutista ja joita vanhemman kansan on vaikea hahmottaa meidän jälkipolvien silmin. Meistä viisaammat ovat eläneet ilman digi-maailmaa, vähemmillä melusaasteilla, vähemmillä ruuhkilla sekä enemmän kädet mullassa ja nenä sammaleessa. Naiset olivat enemmän kotona lasten kanssa ja maaseutuelämä oli tavanomaisempaa. Kaupungistumisen sekä tasa-arvoistumisen myötä on tapahtunut paljon kehitystä, kaikki ei kuitenkaan ole positiivista. Hektinen elämänmeno ja alituinen kiire, ympäristön ja yhteiskunnankin vaatimukset sekä kohtaamattomuus on vienyt meitä kauemmas ja kauemmas kaikesta tärkeästä, joka toisi meille mielenrauhaa. Suoritusta aamusta iltaan. Emme osaa sanoa EI silloin kuin pitäisi. EI työtehtäville. EI sosiaalisille riennoille, EI täydellisyyden tavoittelulle, EI muiden vaatimuksille ja tarpeille.. u name it!
Tarkastelen asioita ja ilmiöitä usein erilaisten teemojen tai vanhojen viisauksien kautta. Neljä klassista elämälle välttämätöntä elementtiä ovat maa, ilma, tuli ja vesi. Viides elementti on henki, jonka ilmentymiä nuo neljä aikaisempaa ovat ja joiden soisi olevan balanssissa, jotta tuo henki pysyisi harmoniassa. Tasapainossa olevat elementit luovat ja ylläpitävät elämää. Joten mihin tuo stressitila sitten osuu. No Maa-elementtiin(kädet mullassa). Symbolisesti maa edustaa vakautta, maadoittumista sekä luonnonläheisyyttä. Maa on myös fyysinen kehomme, jossa stressi pahimmillaan mielen lisäksi tekee tihutyötään. Maa-elementtiin liitetään rajat ja omat tarpeet, ja käsittelenkin päivittäin tätä teemaa joko itseni tai asiakkaiden kanssa. Useimmilla meistä maa-elementti on epätasapainotilassa -eikä ihme, sillä olemme rajattomia. Meitä on jo varhaislapsuudesta lähtien opetettu myötäilemään ja sanomaan kyllä kaikelle, jonka seurauksena rajat ovat hämärtyneet miellyttämisen myötä. Juurikin kroonistunut stressitila ja burn out ovat seurausta rajattomuudesta.
Kuinka sitten vahvistaa omia rajojaan? Ensimmäinen ja merkittävin askel lähtee radikaalista rehellisyydestä: ”kyllä, minä olen rajaton”. On myös hyvä hahmottaa kuinka oma rajattomuus ilmentyy: etkö osaa sanoa EI sinulle haitallisille asioille, täytätkö vain muiden tarpeita ja unohdat tyystin omat tarpeesi, mukaudutko ympäristöön kuin kameleontti unohtaen täysin itsesi vai kannatko omien tunnetilojen lisäksi myös muidenkin tunnetiloja sekä energioita?
Koskaan ei ole myöhäistä opetella uusia toimintatapoja. Armollisuudesta käsin on hyvä lähteä työstämään sekä hahmottamaan omia rajoja pikku hiljaa. Oman kehotietoisuuden lisääntyessä myös omat rajat hahmottuvat luonnostaan, jolloin on vähemmän altis ulkoisille vaikutteille. Terveiden rajojen asettaminen on isoin rakkauden teko mitä voi itselleen ja ympäristölleen antaa.
Kanssani voit aloittaa oman varjotyöskentelysi turvallisesti, häpeilemättä. Käytämme tarvittaessa kehollisia menetelmiä keskusteluterapian lisäksi.